Avoin kirje, Ydinasekieltosopimus allekirjoitettava

Avoin kirje, Ydinasekieltosopimus allekirjoitettava

15.10.2017

Avoin kirje

Suomen presidentti Sauli Niinistö
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven
Suomen pääministeri Juha Sipilä
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström
Suomen ulkoministeri Timo Soini
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö
Ruotsin suurlähettiläs Eva Walder

Aihe: ydinasekieltosopimus, jota 122 YK:n 193 jäsenmaasta tukee

YK:n 122 jäsenmaata 193:sta äänesti 7.7.2017 hyväksyen ydinasekieltosopimuksen, jonka on tarkoitus astua voimaan määräajan kuluttua siitä, kun 50 valtiota on ratifioinut sen. Euroopan maista Irlanti, Ruotsi, Sveitsi ja Itävalta, joita perinteisesti pidetään neutraaleina osallistuivat neuvotteluihin ja olivat niiden122 valtion joukossa, jotka äänestivät ydinasekieltosopimuksen puolesta YK: n yleiskokouksessa. Suomi pidättäytyi neuvotteluista eikä osallistunut äänestykseen. Allekirjoitusprosessi alkoi 20.9.2017 Saman päivän päätteeksi jo 50 valtiota oli allekirjoittanut sopimuksen. Yhdysvallat Lue lisää...

ÖPPET BREV, Konventionen om atomvapenförbud

ÖPPET BREV, Konventionen om atomvapenförbud

15.10.2017

Öppet brev till

Finlands president, Sauli Niinistö
Sveriges statsminister, Stefan Löfven
Finlands statsminister, Juha Sipilä
Sveriges utrikesminister, Margot Wallström
Finlands utrikesminister, Timo Soini
Sveriges försvarsminister,  Peter Hultqvist
Finlands försvarsminister, Jussi Niinistö
Sveriges nedrustningsambassadör, Ewa Waldner

Ärende: Konventionen om atomvapenförbud , som 122 av FN:s 183 medlemsländer stöder

Den 7.7.2017 röstade 122 av FN:s 193 medlemsländer för  Konventionen om atomvapenförbud, som då den har ratificerats av 50 nationer blir juridiskt bindande. Europeiska länder som tradionellt anses neutrala; Irland, Sverige, Schweiz, Österrike deltog i förhandlingarna  och hörde till de 122 nationer som röstade ja till konventionen i FN:s generalförsamling. Finland höll sig utanför och deltog inte i röstningen. Den 20.9.2017 inleddes ratificeringsprocessen. Vid dagens slut hade redan 50 länder ratificerat avtalet, bland dem Österrike och Lue lisää...

Seminaari suomalaisten naisten kansainvälisestä toiminnasta

Aika: 2.10.2017, Kello 13.00. Iltatilaisuus alkaa n. 16.00
Paikka: Kansallisarkiston vanha tutkijasali, Rauhankatu 17, Helsinki

Kansallisarkisto, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja Suomen YK-liitto järjestävät 2.10.2017 suomalaisten naisten kansainvälistä toimintaa ja verkostoja käsittelevän poikkitieteellisen iltapäiväseminaarin.

Seminaari tarjoaa ideoita ja inspiraatiota suomaisten naisten kansainvälisen vaikuttavuuden tutkimiseen. Mikä on ollut eri tahojen rooli naisten oikeuksien ja tavoitteiden edistämisessä? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet naisten verkostoitumiseen eri aikoina? Miten YK:n kansainvälisen naisten vuoden 1975 aikaansaama muutos kansainvälisten suhteiden hoitamisessa heijastui suomalaiseen todellisuuteen?

Naisten toimintaa kansainvälisissä järjestöissä ja organisaatioissa on tutkittu hyvin vähän. Kahden suomalaisen kansainvälisen avaintoimijan, YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilän ja Suomen YK-liiton pääsihteeri Hilkka Pietilän, laajat Lue lisää...

Sotavarustelusta rauhanrakentamiseen

Sotavarustelusta rauhanrakentamiseen

Joukkovoiman rauhan ja ympäristön blokki 2.9.2017

Julkilausuma 2.9.2017

Leikkausten keskellä Suomi suunnittelee kaikkien aikojen suurinta yksittäistä asekauppaansa, Hornet-hävittäjien korvaajien hankkimista, jonka lisäksi valmisteilla on laivaston alushankinta. Näiden hankintojen kokonaiskustannukset nousisivat toteutuessaan jopa kymmeniin miljardeihin euroihin. Samaan aikaan kun hallituksen leikkaukset ovat tehneet yhteiskunnan köyhimpien elämästä selviytymiskamppailua, armeijan ja poliisin budjettia aiotaan kasvattaa jälleen ensi vuonna.

Lue lisää...

Joukkovoiman rauhanblokki

Joukkovoiman rauhanblokki

2. syyskuuta, kokoontuminen Rautatientorilla kello 13.00, kulkue Senaatintorille

Leikkausten keskellä Suomi suunnittelee kaikkien aikojen suurinta yksittäistä asekauppaansa, Hornet-hävittäjien korvaajien hankkimista, jonka lisäksi valmisteilla on laivaston alushankinta. Näiden hankintojen kokonaiskustannukset nousisivat jopa kymmeniin miljardeihin euroihin. Samaan aikaan kun hallituksen leikkaukset ovat tehneet yhteiskunnan köyhimpien elämästä selviytymiskamppailua, armeijan ja poliisin budjettia aiotaan kasvattaa jälleen ensi vuonna.

Hallitus ei näe ongelmana aseiden myymistä Jemenissä sotiviin Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan tai aseiden ostamista Israelin miehityshallinnolta. Sipilän hallitus on vaikeuttanut rauhan lujittumista leikkaamalla kehitysyhteistyöstä sekä rauhan- ja ihmisoikeustyöstä. Samaan aikaan hallitus on kiristänyt äärimmilleen turvapaikan saamisen mahdollisuudet sotia pakenevilta ihmisiltä ja lähettää heitä takaisin konfliktialueille.

Itämeren Lue lisää...