LIIKKEEN SYNTY
Pohjoismaiden yhteinen, feministinen naisten rauhanliike, Naiset Rauhan Puolesta alkoi siitä, kun vuoden 1980 alussa alettiin kerätä nimiä protestiin suurvaltojen, USAn ja Neuvostoliiton silloista voimapolitiikkaa vastaan.
Nato oli silloin päättänyt sijoittaa 572 keskipitkänmatkan ydinohjusta Englantiin, Saksaan, Belgiaan, Hollantiin ja Italiaan. Samaan aikaan Neuvostoliitto puuttui sisällissotaan Afganistanissa ja USAn lähetystö Teheranissa oli kapinallisten panttivankeina. Nooteissaan suurvallat uhkailivat toisiaan avoimesti. Euroopassa ihmisten mielet täytti valtava ydinsodan pelko. Ihmiset tunsivat itsensä täysin voimattomiksi, kun suurvallat kävivät sanasotaansa Euroopasta välittämättä.
Naisten protestitekstiin ”Nyt saa riittää” kerättiin pohjoismaissa vajaassa puolessa vuodessa lähes puoli miljoona nimeä ja se luovutettiin YK:n pääsihteeri Kurt Waldheimille heinäkuussa 1980 YK:n Maailmankonferenssissa naisten aseman parantamiseksi Kööpenhaminassa. Samanaikaisesti protesti lähetettiin Jimmy Carterille USA:an ja Leonid Breshneville Neuvostoliittoon.
Nimien keruun aikana käytettiin jo Naiset Rauhan Puolesta -nimeä. NRP-toimintaryhmä Suomessa on siitä lähtien toiminut rekisteröimättömänä liikkeenä ja toiminut Unioni Naisasialiiton tiloissa.
Vetoomus Ydinaseettoman Pohjolan puolesta oli vuonna 1982 pohjoismainen Naiset rauhan puolesta aloite, joka toteutui yhteistyössä nais- ja rauhanjärjestöjen kanssa. Siihen saatiin pohjoismaissa yhteensä 2,5 miljoonaa allekirjoitusta. Suomessa siihen saatiin yli miljoona nimeä ja ne luovutettiin kesäkuussa 1982 presidentti Mauno Koivistolle, ulkoministeri Pär Stenbäckille ja pääministeri Kalevi Sorsalle, joka lupautui mainitsemaan nimien keruun YK:n aseidenriisuntakonferenssissa samana vuonna, mutta hän ei pitänyt sanaansa. Allekirjoitukset toimitettiin Suomessa valtioneuvoston arkistoon.
Lähiaikojen menneitä tapahtumia >>