RAUHA JA YHTEISTYÖ ARKTISELLA AUEELLA
Pohjoismainen rauhanallianssi.Vuosikokouksessa Hardanger-akatemiassa 2.8 2026
Kuva Mirja-Riitta Sjöholm
Arktisen ilmaston suuret muutokset ovat johtaneet voimakkaasti kasvaneeseen poliittiseen ja taloudelliseen kiinnostukseen Arktista kohtaan. Jää sulaa ja luo edellytyksiä kuljetuksille ja liikenteelle Koillisväylällä, pääsylle öljyn ja kaasun poraukseen kauempana pohjoisessa sekä mineraalien ja muiden luonnonvarojen etsimiselle merenpohjasta. Samalla Arktisen geopoliittinen tilanne on huonontunut dramaattisesti. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Ruotsi ja Suomi ovat liittyneet Naton jäseniksi. Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden väliset kahdenväliset sopimukset ovat johtaneet 47 Yhdysvaltain tukikohdan, perustamiseen lähelle Venäjän rajaa ja myös suhteellisen lähelle Venäjän ydinsukellusvenetukikohtia Kuolan niemimaalla.
Lännen ja Venäjän välille on kehittynyt pitkäkestoinen vastakkainasettelu useilla aloilla, mikä on valitettavasti johtanut siihen, että pohjoismaat ovat reagoineet mittavalla sotilaallisella varustelulla. Tilanne on uhkaava ja vaarallinen.
Sotilaallisen varustautumisen sijaan Pohjoismainen rauhanallianssi kehottaa kaikkia osapuolia pyrkimään välittömästi vähentämään sotilaallista jännitettä, vahvistamaan solmittuja sopimuksia ei-sotilaallisesta yhteistyöstä muun muassa Arktisessa neuvostossa ja ETYJ:ssä ja siten edistämään Arktisen alueen palauttamista matalan jännitteen alueeksi ja yhteisen turvallisuuden edelläkävijäksi (ks. Palme-komission työ ja vuoden 1975 Helsingin julistus).
Kehotamme pohjoismaisia hallituksia hillitsemään pelottelutaktiikkaa ja ottamaan käyttöön turvallisuuspoliittista ”rauhoittamista”. Pohjoismaiden hallitukset voivat ja niiden tulisi omasta aloitteestaan toteuttaa joukko toimenpiteitä, jotka edistävät jännitteiden lieventämistä. Kolmannen maailmansodan estämiseksi ja tulevaisuutemme vuoksi meidän on laadittava yhteinen rauhan- ja turvallisuusstrategia Pohjoismaille ja Euroopalle. Maantieteellinen sijaintimme pysyy samana, mutta geopoliittinen tilanne on muutettava.
Arktinen neuvosto
Vuoden 1996 Ottawan julistus arktisesta yhteistyöstä muodostaa perustan Arktisen neuvoston toiminnalle. Näin ollen Arktinen neuvosto kuuluu, samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), niihin harvoihin yhteistyöaloitteisiin, jotka syntyivät kansainvälisen politiikan edellisellä rauhanomaisella kaudella ja jotka toimivat edelleen, vaikkakin supistuneessa muodossa, ja joilla on nyt edessään valtavia haasteita.
Arktiseen neuvostoon kuuluvat Tanska, Färsaaret, Grönlanti, Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi, Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat. Kuudella kansainvälisellä alkuperäiskansojen järjestöllä on pysyvän jäsenen asema neuvostossa, ja 38:lla ei-arktisella valtioilla (mukaan lukien Kiina) ja järjestöllä on tarkkailijan asema.
Arktisen neuvoston toimeksiannossa todetaan nimenomaisesti, että neuvosto jättää ”geopoliittiset ja sotilaalliset kysymykset” käsittelemättä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Arktisen neuvoston maiden väliset diplomaattitason kokoukset on keskeytetty. Norjan puheenjohtajakaudella vuosina 2023–2025 onnistuttiin kuitenkin palauttamaan asiantuntijatason yhteistyö jäsenmaiden, mukaan lukien Venäjän, välillä. Vuoden 2017 sopimus tieteellisen yhteistyön vahvistamisesta arktisella alueella on siten jatkunut tärkeiden yhteistyöalueiden, erityisesti ympäristön, ilmaston ja kestävän kehityksen, osalta. Se, että venäläiset asiantuntijat palasivat asiantuntijatyöryhmiin vuonna 2024, on avannut mahdollisuuden alueelliseen vuoropuheluun ”pehmeistä” turvallisuuskysymyksistä. Tämän ansiosta on jälleen, vaikkakin rajoitetussa laajuudessa, mahdollista harjoittaa tiettyä yhteistyötä yhteisten etujen aloilla, mukaan lukien ympäristöonnettomuuksien ja -katastrofien ennaltaehkäisy, niihin varautuminen ja niihin reagoiminen. Tämä voi tasoittaa tietä maiden väliselle vuoropuhelulle myös ”kovien” turvallisuuskysymysten osalta, esimerkiksi ETYJ:n puitteissa.
Pohjoismainen rauhanallianssi kehottaa Arktisen neuvoston tanskalaisgrönlantilaista puheenjohtajistoa (2025–27) vahvistamaan kaikkien jäsenmaiden välistä ei-sotilaallista yhteistyötä ja kutsumaan jälleen koolle diplomaattisen huipputason kokouksia.
Grönlanti
Pohjoismainen rauhanallianssi tuomitsee jyrkästi Yhdysvaltain presidentin vaatimusta ”vallata Grönlantia”. Grönlannin tulevaisuudesta päättää grönlantilainen kansa ilman ulkoista sotilaallista tai muuta painostusta. Kehotamme sekä Pohjoismaiden neuvostoa että Pohjoismaiden ministerineuvostoa ottamaan selkeästi etäisyyttä presidentti Trumpin imperialistisiin pyrkimyksiin ja korostamaan pohjoismaisten maiden ja kansojen solidaarisuutta Grönlannin väestöä kohtaan.
