Suomalainen ydinvoimapolitiikka ilman läpinäkyvyyttä
Upsala Nya Tidning Mielipidekirjoitus 11. tammikuuta 2022
Suomalainen ydinvoimapolitiikka ilman läpinäkyvyyttä UNT:ssä (Upsala Nya Tidning) julkaistiin 7/1 artikkeli Suomen ydinvoimatilanteesta. Suomi on todellakin ottanut ruotsalaisesta KBS-3-loppusijoitusmenetelmästä haltuunsa kaiken muun, paitsi menetelmän, sekä sen demokraattista prosessin koskevaa arviota eri foorumeissa. Näin kirjoittaa Ulla Klötzer, Naiset ydinvoimaa vastaan – Suomi.
Tiina Jalonen Posivasta (Suomen SKB) toteaa artikkelissa, että ”koko prosessi on ollut avoin ja läpinäkyvä”. Se on puhdasta valhetta. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2004, rakennuslupa myönnettiin vasta 2015. Käyttölupahakemus jätettiin valtioneuvostolle 30.12.2021.
Ruotsissa kohdistettua kritiikkiä kuparikapseleiden kestävyydestä,bentoniittisaven suojatoiminnasta, meren rannalla olevanpaikan sopimattomuudesta jne. ei ole Suomessa julkisesti käsitelty. Kansalaisilla ei ole aavistustakaan menetelmästä. Monet eivät edes tiedä, että tällainen laitos otetaan pian käyttöön.
Loppusijoitustilan tapaan Pyhäjoelle Uumajaa vastapäätä rakennetaan nyt venäläistä Rosatomin Hanhikivi1-reaktoria. Rakennuslupaa ei ole myönnetty, mutta laaja infrastruktuuri on kuluttanut jo yli 600 miljoonaa euroa. Yli 20 kuntaa Ruotsin puolella on vastustanut ydinvoimaa lähialueellaan. Vuonna 2014 Suomen hallitukselle ja eduskunnalle toimitettiin yli 20 000 ruotsalaisen henkilön allekirjoitusta hankkeesta.
Kuten ranskalainen EPR-katastrofireaktori OL3 Eurajoella, Forsmarkia vastapäätä, Hanhikivi1 on jo myöhässä ja kustannukset nousevat tasaiseen tahtiin.
OL3 otettiin hiljattain käyttöön, 11 vuotta myöhässä, hinta kolminkertainen. Kaupallinen toiminta alkaa kesäkuussa. Suomessa ei ole keskusteltu ongelmista vastaavan EPR-reaktorin rakentamisesta Ranskassa eikä tärinää ja polttoainesauvoja koskevista ongelmista EPR-reaktorissa Taishan 1 Kiinassa.
Ydinvoimasta poliitikot vaikenevat ja tiedotusvälineet tassuttelevat villasukissa.
Suomalainen demokratia: Rakennetaan ensin ja hyväksytään kun projekti on melkein valmis!
Kuva: Olkiluodon loppusijoituslaitoksessa on käytetty ruotsalaista loppusijoitusmenetelmää, mutta menetelmän kohtamaa kritiikkiä ei ole käsitelty julkisesti Suomessa, kirjoittaa Ulla Klötzer. Valokuva: Nicklas Kihlberg
