Lausunto Fennovoima Oy:n Hanhikivi I -ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksen päivityksestä
Naiset Atomivoimaa Vastaan, Ulla Klötzer ja Naiset Rauhan Puolesta, Lea Launokari
Lausunto 15.9.2021
Lausunnonantajat:
Naiset Atomivoimaa Vastaan, yhteyshenkilö: Ulla Klötzer: [email protected]
Naiset Rauhan Puolesta, yhteyshenkilö: Lea Launokari: [email protected]
Fennovoiman päivityksessä – Kustannusarvio – Rahoituslähteet – Varautuminen taloudellisiin riskeihin ja epävarmuuksiin- todetaan:
- ”Valmistelut ja neuvottelut loppurahoituksen osalta ovat käynnissä, jotta rahoituslähteet ovat selvillä ydinvoimalan rakentamisen aloittamiseen mennessä.”
- ” Hanhikivi 1 -hankkeen kokonaisinvestointikustannus on tällä hetkellä arvioitu olevan noin 7–7,5 miljardia euroa (aiemmin 6,5–7 miljardia euroa) johtuen pääosin viiden vuoden viiveestä rakentamisluvan saamisessa ja vähemmissä määrin muutoksista projektin toimituslaajuudessa.”
- ”Hanhikivi 1 -hankkeen kaltaisiin suuriin ja monimutkaisiin investointihankkeisiin liittyy aina riskejä ja epävarmuuksia. Osa riskeistä liittyen viiveisiin ja kustannusten nousuun ovat jo toteutuneet projektin aikana.
- Suunniteltu ajankohta kaupallisen käytön aloittamiseksi on siirtynyt laitostoimittajan vahvistamana vuodesta 2024 vuoteen 2028. Tämä tarkoittaa, että hankkeen aikana Fennovoiman oman organisaation kokonaiskulut muodostuvat suuremmiksi kuin alun perin on arvioitu. Vähemmissä määrin kustannusten nousu liittyy muutoksiin projektin sisällössä. Mahdolliset lisäviivästykset kasvattavat Fennovoiman oman toiminnan hankkeen aikaisia kokonaiskuluja, kun taas ydinvoimalan laitostoimitussopimus RAOS Project Oy:n kanssa on kiinteähintainen.”
Kommentit:
Ottaen huomioon, että Hanhikivi 1-hankkeen alkuperäinen kokonaisinvestointikustannus oli 6,5 – 7 miljardia, summa joka on jo nyt noussut miljardilla, on selvästi nähtävissä, että lopullinen hinta vielä merkittävästi tulee nousemaan rakentamisvaiheen aloittamisen jälkeen.
OL3 on vakava ja paljon kansainvälistä negatiivista huomiota saanut esimerkki suurten ja monimutkaisten investointihankkeiden riskeistä ja epävarmuuksista.
OL 3:n hintalapun nouseminen alkuperäisestä avaimet-käteen hinnasta 3,2 miljardia tämän hetkiseen yli 11 miljardiin pitäisi toimia hälyttävänä esimerkkinä.
OL 3:n tapauksessa Arevan, kuten nyt Fennovoiman tapauksessa RAOS Project Oy:n kohdalla, hinta oli myös kiinteähintainen. OL 3:n myöhästymisen myötä TVO ja Arevan johtama laitostoimittajakonsortio ovat käyneet kovaa kädenvääntöä kuka maksaa kustannusylitykset. Kustannukset kaatunee sekä Ranskan että Suomen veronmaksajien syliin tavalla tai toisella.
Tämänkin pitäisi toimia varoittavana esimerkkinä Fennovoiman kohdalla.
Päivityksen mukaan merkittävä osa rahoista puuttuu ja toteaminen, että rahoituslähteet ovat selvillä ydinvoimalan rakentamiseen aloittamiseen mennessä edustaa täydellistä taloudellista vastuuttomuutta ja häikäilevää riskinottoa, jonka seuraukset todennäköisesti viimekädessä jäävät Suomen ja Venäjän kansalaisten kannettaviksi.
Fennovoiman kohdalla on jo nähtävissä samalaista myöhästymistendenssiä kun OL 3:n kohdalla, jonka käyttöönotto piti tapahtua vuonna 2009. Reaktoria ei vieläkään ole kytketty verkkoon.
Hanhikivi 1 hankkeen piti olla valmis vuonna 2024. Nyt valmistuminen on siirtynyt vuoteen 2028, mikä sekin OL 3:n valossa on täysin epärealistinen aikataulu.
Uudet ydinvoimalat Suomessa on paljolti perusteltu kasvihuoneilmiöllä. Tämän suhteen molemmat projektit ovat epäonnistuneet täysin.
Jos molempiin hankkeisiin tähän mennessä käytetyt rahat olisi ohjattu nopeasti rakennettaviin uusiutuviin energiahankkeisiin ne olisivat jo tänä päivänä mukana vaikuttamassa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Ehdotamme siksi, että viranomaiset, jotka ovat edesvastuuttomasti olleet viemässä sekä OL 3 että Hanhikivi 1 hankkeita eteenpäin kehottavat Fennovoimaa luopumaan ydinvoimahankkeesta ja käyttämään jo Hanhikiven niemellä rakennettua infrastruktuuria esimerkiski tuulivoimapuiston rakentamiseen.
Se voisi toimia Suomi-Venäjä uusiutuvien energiamuotojen kehittämisyhteistyöprojektina.
Fennovoiman päivityksessä – Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus – todetaan:
- ”Fennovoima ja Posiva Solutions Oy ovat sopineet vuonna 2016 kymmenen vuotta kestävästä yhteistyöstä Posivan kokemusten ja asiantuntemuksen saamiseksi Fennovoiman ydinjätehuoltohankkeiden käyttöön. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, jonka valmistuminen tulee ajankohtaiseksi usean kymmenen vuoden päästä.
- Pitkään YVA-menettelyyn liittyen työ- ja elinkeinoministeriö on edellyttänyt YVA-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan Fennovoiman toimittavan sille selvityksiä loppusijoituslaitoshankkeen etenemisestä YVA-menettelyn aikana. Tammikuussa 2018 toimitetussa ensimmäisessä selvityksessä Fennovoima esitti Posiva Oy:n kanssa solmitun palvelusopimuksen puitteissa laadittavan kolme aihepiiriin liittyvää raporttia. Nämä raportit laadittiin vuosien 2018-2020 aikana ja on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriölle erikseen tiedoksi.
- Ensimmäisessä raportissa määriteltiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan kallioperälle asetettavat tavoiteominaisuudet, jotta niin sanottuun KBS-3V -loppusijoituslaitokseen liittyvät turvallisuustoiminnot voivat täyttyä. Työssä otettiin huomioon Suomen ja Ruotsin aikaisemmista paikanvalintatutkimuksista saadut kokemukset sekä tämänhetkinen tietämys kallioperän merkityksestä loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudelle. Yhdessä rakentamisnäkökohtien kanssa tavoiteominaisuudet määrittelevät niitä kallion ominaisuuksia, joita paikkatutkimuksissa on tarpeen selvittää.
Kommentit
Koko maailmassa Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat, jotka väittävät löytäneensä ratkaisun korkea-aktiivisen käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.
Ydinvoimalaitokset ovat siis vuosikymmeniä tuottaneet satoja tuhansia vuosia säteilevää jätettä, jonka loppusijoitusta ei ole vielä ratkaistu.
Fennovoiman mainitsema KBS-3 menetelmä on saanut paljon kritiikkiä sekä ruotsalaisilta että kansainvälisiltä huomioarvoisilta tutkijoilta mitä tulee kuparikapseleiden korroosioriskeihin, bentoniittisavikerroksen kestävyyteen jne. Ruotsissa vuosia kestänyt Maa- ja ympäristötuomioistuimen (Mark- och miljödomstolen vid Nacka tingsrätt) käsittely liittyen KBS-3 menetelmään jätti paljon avoimia kysymyksiä – ja prosessi on edelleen auki.
Ennen kun nämä kysymykset on ratkaistu, ja ennen kuin mahdollisesti jo lähes valmis Olkiluodon loppusijoitusluola Onkalo otetaan käyttöön, olisi lopetettava korkea-aktiivisen ydinjätteen tuottaminen eikä tule sallia uusien ydinvoimalaitosten rakentamista.
Tavalliselle omakotitalolle ei myönnetä rakennuslupaa ennen kuin jätevesikysymys on ratkaistu. On viranomaistaholta täysin edesvastuutonta, että ydinvoimalaitokselle myönnettäisiin rakennuslupaa ennen kuin ydinjätekysymys on ratkaistu.
Tällainen menettely heikentää vakavasti kansalaisten luottamusta viranomaisiin.
Fennovoiman päivityksessä – Varautuminen vakaviin reaktorionnettomuuksiin- todetaan:
- ”Vakavien reaktorionnettomuuksien hallintastrategia ja siihen kytkeytyvien teknisten järjestelmien suunnittelu on saatettu vastaamaan vuoden 2015 jälkeen voimaan tulleita säädösmuutoksia.”
Kommentit:
Vaikka kuinka teknisillä järjestelmillä valmistaudutaan vakavan ydinvoimalaonnettomuuteen sekä Tshernobylin että Fukushiman katastrofit osoittivat, että teknisillä parannuksilla ei voida estää ”human errors”, siis ihmisen tekemiä vääriä johtopäätöksiä ja ratkaisuja. Monen asiantuntijan mukaan ”human error” on ollut kaikkien vakavien ydinvoimalaonnettomuuksien syy.
Tshernobylin katastrofi tapahtui huonosti suoritetun turbogeneraattorin testin jälkeen reaktorissa, jossa oli suunnitteluvirheitä, ja lisäksi käyttäjät jättivät huomiotta turvallisuusperiaatteet ja poistivat turvajärjestelmät käytöstä. Fukushimassa tsunamiriski aliarvioitiin eikä hankkeessa otettu huomioon alueen erityiskysymyksiä.
Tästä syystä Saksan hallitus päätti Fukushima-katastrofin jälkeen luopua ydinvoimasta ja maa ajaa myös kansainvälisesti ydinvoimasta luopumista:
9.3.2021 Saksan säteilyviranomaisten (Bundesamt für Strahlenschutz) johtaja Inge Paulini vaati euroopanlaajuista ydinvoimasta luopumista. Hänen mukaansa Fukushima osoitti, että ei ole olemassa mitään turvallisuustakuuta.
11.3.2021 Saksan ympäristöministeriö (BMU) julkaisi 12 kohtaisen suunnitelman ydinvoimaloiden käytöstä poistosta, jossa todetaan mm., että ”ydinvoimaan liittyy riskejä, jotka edellyttävät lujia lisätoimia Saksassa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti”. Ydinvoima on liian kallista suhteessa uusiutuvaan energiaan ja estää sen laajentumisen. Lisäksi korostetaan, että radioaktiivisen jätteen ongelma on ratkaisematon, siitä aiheutuu valtavia kustannuksia ja taakka tuleville sukupolville.
Kannanotossa todetaan edelleen että, EU-rahoitus tulisi suunnata yksinomaan vihreän, turvallisen ja kestävien uusiutuvan energian teknologioiden edistämiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja eteenpäin viemiseen Euroopan hiilestä irtautumiseksi. BMU on vakuuttunut siitä, että ydinvoimaa ei voida pitää kestävänä EU:n taksonomian kannalta mm. ratkaisemattoman ydinjäteongelman vuoksi.
BMU on sitoutunut varmistamaan, että niiden EU:n jäsenvaltioiden edut, jotka ovat luopumassa, tai haluavat luopua, ydinvoimasta asteittain otetaan huomioon meneillään olevassa EU:n valtiontuen uudistuksessa.
Länsi -Euroopassa myös Belgia, Sveitsi ja Espanja ovat päättäneet luopua ydinvoimasta ja Ranska vähentää ydinvoimatuotantoa. Ruotsin alun perin 12 reaktorista 6 on suljettu.
25.1.2021 Kuuluisa talouslehti Forbes julkaisi artikkelin otsikolla: Se on virallista: Vuonna 2020 uusiutuva energia voittaa fossiilisia polttoaineita kaikkialla Euroopassa.
”12 kuukauden aikana uusiutuvat energialähteet tuottivat 38 prosenttia Euroopan sähköstä ja fossiiliset polttoaineet 37 prosenttia. Investoinnit tuuli- ja aurinkoenergiaan olivat päätekijänä hiilestä irtautumisessa: tuulentuotanto kasvoi 9% ja aurinkoenergian 15%, mikä merkitsee yhteensä 51 lisäterawattituntia (TWh) uusiutuvaa sähköä… .
Myös ydinvoiman tuotanto väheni – ennätykselliset 10%. Tämä johtui suurelta osin Ruotsin ja Saksan ydinvoimalaitosten sulkemisesta ja reaktorien siirtämisestä tilapäisesti offline -tilaan Ranskassa ja Belgiassa. Ranskassa, joka tuottaa noin 70% sähköstään ydinvoimasta, ydinvoiman tuotanto väheni 44 terawattituntia – laskua 11%.”
Ennen kuin Hanhikivi 1 laitos on valmis luvut tulevat olevan vielä suurempia uusiutuvien energiamuotojen kohdalla.
Viranomainen, joka tällaisessa tilanteessa tukee ydinvoiman lisärakentamista on ajamassa Suomea ja Suomen teknologista kehitystä ja mainetta perikatoon. Ydinvoima ei ole Suomen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista vaan väite on täysin harhaanjohtava ja ainoastaan tietyn teollisuushaaran edun mukaista. Kaikki käyrät maailmanlaajuisesti osoittavat, että ydinvoima on laskussa ja uusiutuvat energiamuodot kovassa nousussa.
