Mielipide Fennovoima Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen YVA-ohjelmaan
NRP 7.11.2016
Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto
Diaarionumero: TEM/1308/08.05.01/2016
Fennovoima Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma)
Mielipide arviointiohjelmasta, lähettäjä Naiset Rauhan Puolesta –liike.
Naiset Rauhan Puolesta –liike esittää, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on minimoitava vuosituhansia säteilevän korkea-aktiivisen jätteen aiheuttamia riskejä. On moraalisesti ja eettisesti tuomittavaa siirtää tuleville sukupolville taloudellista ja teknistä vastuuta energiamuodosta, joka ei ole tuottanut heille mitään hyötyä ja jonka käytöstä he eivät ole olleet päättämässä. Jotta tappavaa korkea-aktiivista ydinjätetaakkaa ei kasvatettaisi vielä raskaammaksi tuleville sukupolville on atomivoiman tuotanto ja korkea-aktiivisten jätteiden tuottaminen lopetettava kokonaan.
Naiset Rauhan Puolesta –liike vaatii että Työ- ja elinkeinoministeriö ottaa huomioon kaikki ne laajat atomivoimaan liittyvät välittömät ja välilliset ihmiskuntaa ja luontoa vaurioittavat miljooniksi vuosiksi jäävät riskit.
Jätehuolto
Fennovoima Oy:n (jäljempänä yhtiö) käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa sanotaan, että ainoa vaihtoehto käytetyn ydinpolttoaineen huollon ratkaisuksi Suomessa on geologinen loppusijoitus Suomen kallioperään. Kyseessä on ns KBS-3-konseptiin perustuva ratkaisu. YVA-ohjelmassa sanotaan virheellisesti, että konsepti soveltuu …”Suomeen ja sen valinta mahdollistaa yhteistyön muiden samaa konseptia käyttävien pohjoismaisten ydinjätehuoltoyhtiöiden kanssa.”
Mitään tällaisia pohjoismaisia ydinjätehuoltoyhtiöitä ei ole olemassa, ja on väärin väittää sellaista. Missään päin maailmaa ei vielä ole lopullisesti ratkaistu käytetyn polttoaineen ongelmaa. Myöhemmin ruotsalaisten kritiikkiä KBS-3- konseptia kohtaan.
Yhtiön mukaan laitospaikalle suunnitellaan myös matala- ja keskiaktiivisen jätteensijoitusta maanalaisiin luoliin. Hanhikiven alue on kapea niemi, joka käytännössä tuhoutuisi kokonaan jos laitos ja jätteen sijoitus sinne sallittaisiin.
YVA –ohjelman mukaan yhtiö käynnistää alustavat paikkatutkimukset loppusijoitukseen liittyen Pyhäjoen Sydännevalla, joka rajoittuu Kalajoen, Merijärven ja Alavieskan kuntiin.Toisena paikkakuntana on osoitettu Eurajoen koko kunnan alue yleispiiteisesti, tutkimusalueen sijainnin tarkennukset esitetään YVA:n selostusvaiheessa.
On edesvastuutonta antaa Eurajoen kunnan asukkaiden olla epävarmassa tilanteessa vuosikausia odottaen mille alueelle yhtiö mahdollisesti aikoo tehdä paikkatutkimuksia. Tällainen epävarma tilanne aiheuttaa mm. kiinteistöjen arvon laskua. Tämä on huomattu useilla kaivospaikkakunnilla Pohjois-Suomessa.
KBS-3-konsepti ja loppusijoitusmenetelmät
USA:n tiedeakatemian sekä Saksan hallituksen mukaan käytetty reaktoripolttoaine on pidettävä eristettynä ihmisistä ja ympäristöstä jopa miljoona vuotta.
Atomivoimaloiden käytetty reaktoripolttoaine on ympäristön ja terveyden kannalta vaarallisinta ihmisen toiminnan aiheuttamaa ainetta. Missään päin maailmaa ei vielä ole keksitty ratkaisua käytetyn polttoaineen ongelmaan. USA:n tiedeakatemian mukaan käytetty reaktoripolttoaine on pidettävä eristettynä ihmisistä ja ympäristöstä 300.000 – 1.000.000 vuotta. Saksan hallitus puolestaan vaatii, että reaktoripolttoaine on sijoitettava turvallisesti suolamuodostumiin, savikerroksiin tai graniittiin miljoonaksi vuodeksi vuodesta 2035 lähtien.
Ruotsissa ja Suomessa loppusijoitushankkeet perustuvat KBS-3 -malliin, joka lähtee siitä, että loppusijoituksen tulee toimia turvallisesti ainakin 100.000 vuotta, mikä on huomattavasti lyhyempi aika kuin yllä mainitun USA:n tiedeakatemian ja Saksan hallituksen suosittelema.
Ruotsissa käydään vilkasta, ja suhteellisen avointa ja demokraattista keskustelua KBS 3 menetelmästä, johon myös ONKALO- projekti perustuu. Käsittely jatkunee vielä vuoteen 2019 asti. Niin kutsutun ”samrådsprocessin” aikana on ilmennyt vakavaa kritiikkiä mentelmää kohtaan; kuparikapseleiden korroosio-riski, bentoniittisaven ominaisuudesta yms. Svenska Dagbladetissa, 9.11.2013, kerrottiin Kungliga Tekniska Högskolanin (KTH) tutkijoista, jotka ovat jättäneet Uppsala yliopiston referenssiryhmän, jonka tehtävä on seurata yliopistolla tekeillä olevia kuparikapselikokeita jotka tehdään SKB:n (Ruotsin Posivan) toimeksiannosta.
Tutkijat sanovat etteivät voi allekirjoittaa kokeita sillä tehdyt virheet ovat aivan liian vakavia.
KBS-3- menetelmää kohtaan on alusta alkaen arvosteltu epävarmuustekijöitä kuparin korrosiosta pohjavedessä. Silloinen korroosioviranomainen KTH, professori Gösta
Wranglén varoitti, että kuparikapselin 20 cm seinämän paksuus ei ole riittävä, nykyinen kuparikapselin paksuus on vain 5 cm.
Kolme professoria ja tekniikan tohtori (Tekn. Dr. Peter Szakálos Prof. Anders Rosengren
Prof. em. Seshadri Seetharaman Prof. em. Christofer Leygraf) ovat kuluvan vuoden huhtikuussa Nackan käräjäoikeudelle lähettämässään lausunnossa KBS-3- menetelmää kohtaan lausuneet mm. seuraavaa:
- Korroosiotiedekunnan sisällä on nyt hyväksytty totuus, että kupari reagoi itsestään vesimolekyylien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että on mahdotonta arvioida kuparin korroosiota loppusijoituksessa yksinkertaisella sulfiddiffusiomenetelmällä.
SKB kieltäytyy huomioimasta näitä tosiasioita, mikä tarkoittaa, että turvallisuusanalyysi ja siten koko loppusijoituksen menetelmä, KBS-3 ei perustu vankkaan tieteelliseen tutkimukseen. - Näihin korroosioteknisiin puutteisiin nämä neljä tiedemiestä arvioivat, että KBS-3 menetelmän kuparikapselit hajoavat jo 1000 vuoden kuluttua. (14)
- Näitä tutkimuksia tukevat ja vahvistavat myös Hultquistin tutkimusraportti, viimeaikaisimmat Tieteellisten julkaisujen KTH yhdessä kansalliset sekä kansainväliset tutkimusryhmät ja myös Studsvik AB ja Säteilysuojainstituutti (SSM). (3-10)
Ruotsissa on vaadittu, että SKB:n tulee esittää KBS-3-menetelmälle vaihtoehtoja; kallioperän kuivavarastointi (DRD, Dry Rock Deposit), jossa jäte on suojattuna mutta edelleen saavutettavissa hätätilanteessa, tulevaisuuden uusia teknologioita varten, syviä porareikiä jne.
Suomen viranomaisten on otettava Ruotsin kokemukset vakavasti ja avattava keskustelu korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoituksesta uudestaan.
Maailmalla tutkitaan nykyään vilkkaasti neljännen sukupolven reaktoreiden suunnittelua. Tavoitteena on parantaa ydinturvallisuutta ja G. Wranglén mukaan myös huolehtia vastuullisesti jätteistä. Olisiko syytä odottaa mitä tuloksia tutkimuksista saadaan?
Jääkausi
Nykyinen Suomen alue vapautui jääkauden jäästä noin 9.000 vuotta sitten. KBS-3 loppusijoitusmenetelmää on kehitetty viimeisten 30 vuoden ajan antamatta kuitenkaan vastausta siihen, miten se kestäisi uuden jääkauden. Jääkauden aikana esiintyvä jääkerros saattaa olla jopa kolme kilometriä paksu. Jään paino painaa kallioperää alas ja lisää kapseleihin kohdistuvaa rasitusta. Mannerjään vetäytyessä sulava vesi, jolla on korkea happipitoisuus saattaa tunkeutua loppusijoitustunneleihin vahingoittaen kuparikapseleita korroosiolla. Tulee tapahtumaan monta suurta maanjäristystä, kun maa jääkauden aikana painautuu alas ja nousee jälleen. Tämä saattaa vahingoittaa kalliota ja kuparikapseleita. Lisäksi pohjavesi, jolla on korkea suolapitoisuus, saattaa joko jääkauden tai jonkin muun häiriön johdosta tunkeutua loppusijoitustunneleihin vahingoittaen kuparikapseleita suojavaa bentoniitti savea.
Naiset Rauhan Puolesta –liike katsoo, että viimeisintä tutkimustietoa tarvitaan alueiden seismisyydestä.
Naiset Rauhan Puolesta -liike vaatii, että koska vastuu jätteistä Suomen ydinenergialain (990/1987) pykälän 34 mukaan loppujen lopuksi jää valtiolle, eli Suomen kansalaisille, Suomen olisi syytä odottaa mihin lopputulokseen KBS-3-menetelmän alkuperäiset, ruotsalaiset suunnittelijat päätyvät. Yhtiöllä ei vielä ole ydinvoimalan rakentamislupaa ja siksi sen on jäädytettävä kaikki hankkeet loppusijoituksesta.
Helsinki 7. marraskuuta 2016
Kunnioittavasti
Lea Launokari Marjatta Kurtén
Naiset Rauhan Puolesta –liike Naiset Rauhan Puolesta -liike
lea.launokari(at)nettilinja.fi marjatta.kurten(at)gmail.com
[1] Korrosionsinstitutet och dess referensgrupp, ”Koppar som kapslingsmaterial för icke upparbetat kärnbränsleavfall. Bedömning ur korrosionssynpunkt”, Teknisk rapport KBS 90 (1978)
[2] G. Hultquist “Hydrogen evolution in corrosion of copper”,Corros. Sci., 26, 173-176 (1986)
[3] P. Szakálos, G. Hultquist, G. Wikmark, “Corrosion of Copper by Water” Electrochem Solid State Lett. 10:C63 (2007)
[4] G. Hultquist, P. Szakálos, M.J. Graham, G.I. Sproule, G. Wikmark, “Detection of hydrogen in corrosion of copper in pure water”, Proceedings of the 2008 International Corrosion Congress (2008) 1–9, Paper 3884.
[5] G. Hultquist, P. Szakálos, M.J. Graham, A.B. Belonoshko, G.I. Sproule, L. Gråsjö, P. Dorogokupets, B. Danilow, T. Aastrup, G. Wikmark, G.K. Chuah, J.C. Eriksson, A. Rosengren,”Water corrodes copper”, Catal. Lett. 132 311–316. (2009)
[6] G. Hultquist, M.J. Graham, P. Szakálos, G.I. Sproule, A. Rosengren, L. Gråsjö, “Hydrogen gas production during corrosion of copper by water”, Corros. Sci. 53 310–319. (2011)
[7] R. Becker, H.-P. Hermansson, “Evolution of Hydrogen by Copper in Ultrapure Water Without Dissolved Oxygen”, Swedish Radiation Authority SSM, pp. 34 ( 2011)
[8] A.B. Belonoshko, A. Rosengren, “Ab Initio Study of Water Interaction with a Cu Surface”, Langmuir 26, 16267–16270. (2010)
[9] A. B. Belonoshko, A. Rosengren,“A possible mechanism of copper corrosion in anoxic water”, Phil. Mag. 92, 4618-4627 (2012)
[10] G. Hultquist, M.J. Graham, O. Kodra, S. Moisa, R. Liu, U. Bexell, J. Smialek, “Corrosion of copper in distilled water without oxygen and the detection of hydrogen”, Corros. Sci. 95 162–167. (2015)
[11] C. Cleveland, S. Moghaddam, M.E. Orazem, “Nanometer-scale corrosion of copper in de-aerated deionized water”, J. Electrochem. Soc. 161 (3) C107–C114. (2014)
[12] P. Szakálos and S. Seetharaman “Corrosion of copper canister”, SSM-rapport 2012-17. http://www.stralsakerhetsmyndigheten.se/Global/Publikationer/Rapport/Technical%20Note/2012/SSM-Rapport-2012-17.pdf
[13] Å. Björkbacka “Radiation induced corrosion of copper” Avhandling, KTH. (2015)
[14] “Long-term safety for the final repository for spent nuclear fuel at Forsmark”, SKB TR-11-01, Vol. 3, (2011)
