RAUHANRYHMÄ2022 VETOAA KANSAINVÄLISENÄ NAISTEN PÄIVÄNÄ 8.3.2022 SUOMEN HALLITUKSEEN, ETTÄ SE EDISTÄISI RAUHANKULTTUURIA.
8.3.2022
Leena Eräsaari, Lea Launokari, Marianne Laxén, Marja-Leena Mikkola, Ulla-Maija Peltonen, Raija-Leena Punamäki, Cay Sevón ja Riitta Wahlström sekä Rauhanryhmä2022
Rauhanryhmä2022 vetoaa Kansainvälisenä Naisten päivänä 8.3.2022 Suomen hallitukseen, että se edistäisi rauhankulttuuria.
Suomen hallitukselle ja kansanedustajille
Vetoomuksen ytimessä on Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden säilyttäminen, rauhankulttuurin kokonaisvaltainen edistäminen yhteiskunnassa, Suomen kansainvälinen aktiivisuus rauhantoimissa kuten ydinaseita kieltävän sopimuksen ratifioiminen, ja vastuu sotaa pakenevista kanssaihmisistä. Rauhanryhmä2022 esittää myös Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan entisen Sotamuseon käyttötarkoituksen muuttamista Rauhankulttuurin taloksi.
Vetoamme Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden puolesta
Suomen valtio on valinnut rauhan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden. Sotilaallisesti kiristyneessä nykytilanteessa ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan on erityisen tärkeää, että Suomi pysyy sotilasliittoutumien ulkopuolella.
Sotilaallinen liittoutuminen merkitsee kehityskulkua, jossa poliittiset, yhteiskunnalliset ja kansojen väliset ristiriidat ja ongelmat ratkaistaan voimakeinoin. Tietoisuus rauhankulttuurista vaihtoehtona on elintärkeää. Liittoutumattomana maana Suomi voi toimia aktiivisesti konfliktien ratkaisijana, aidosti turvallisuuden ja rauhan puolesta. Suomi voi esimerkillisesti puolustaa ihmisoikeuksia rauhan ja yhteistyön keinoin, voimapolitiikan sijaan.
Sotilaallinen liittoutuminen merkitsee militarismia, asevarustelun tehostamista, sekä tieteen ja tekniikan soveltamista tuhoon ja tappamiseen. Teknistieteelliset innovaatiot on kuitenkin valjastettava planeettamme ja ihmisten parhaaksi. Aseteollisuus uhkaa ympäristöä, ja sotavoimat ovat myös osaltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Teknistieteellinen kehitys on tehnyt sotatoimista hallitsemattomia, esimerkkinä lennokit, täsmäaseet ja raskasmetallien käyttö. Tiedämme, että sotien ja asevarustelun seurauksia ovat köyhyyden syventyminen ja rikkauksien keskittyminen.
Vetoamme rauhankulttuurin ja rauhankasvatuksen tukemisen puolesta
Rauhankulttuuri sisältää rauhankasvatuksen, kestävän kehityksen ja luonnon aktiivisen suojelun. Rauhankulttuurin keskeinen tavoite on luoda maailmankuva, jossa yhteistyö, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus, väkivallattomuus ja ihmisten ja luonnon välinen harmonia toteutuvat kaikilla poliittisen, taloudellisen ja kulttuurin osa-alueilla.
Rauhankulttuurin maailmankuvassa maailmanrauha nähdään realistisena tavoitteena. Yhteinen ilma ja vesi ei tunne valtakuntien rajoja. Yhteinen maapallokotimme ja siitä huolehtiminen on keskeisin tehtävä aikamme ilmastokriisin haasteessa.
Kouluihin on ehdotettu maanpuolustuskasvatusta. Päinvastoin tarvitsemme kouluissa rauhankasvatuksen sisältöjen kehittämistä. Rauhankasvatus tukee oppilaiden väkivallattomuutta, tasa-arvoa, toisten kunnioitusta ja luonnon suojelua erilaisin menetelmin. Juuri nyt on lisättävä ymmärrystä uhkien, konfliktien ja ristiriitojen rauhaomaisista ratkaisumahdollisuuksista. On keskeistä tuoda esille vaihtoehto, rauhanomainen rinnakkaiselo ja aseriisunta, pelottelun ja voimankäytön sijaan. Tutkijat ovat osoittaneet, että nuorten turvallisuuden tunne vahvistuu dialogin ja poliittisen neuvottelujen kautta, ei asein. Rauhankasvatus tulisikin ulottua kaikkiin kasvatusalan organisaatioihin päiväkodeista yliopistoon. Journalistien koulutuksesta lainsäätäjiin.
Vetoamme rauhanpolitiikan puolesta, aktiiviseen toimintaan ydinaseita vastaan
Rauhanaktivistit kaikkialla maailmassa ovat vuosikymmenten ajan esittäneet kansainvälisenä naisten päivänä, ja YK:n päivänä aloitteita ja tukeneet vaatimuksia ydinaseuhan lopettamiseksi. Suomi pyrkii kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen. On aika ottaa seuraava askel. Esitämme, että Suomi allekirjoittaa ja ratifioi ydinaseita kieltävän sopimuksen (Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons, New York, 7 July 2017).
Sopimus astui voimaan 22.1.2022 kun 50 valtiota oli ratifioinut sen. Siitä tuli kansainvälinen laki. YK on kutsunut osapuolet koolle konferenssiin kesäkuussa käsittelemään sopimuksen täytäntöönpanoa.
Suomen liittyminen YK:n ydinasekieltosopimukseen on Suomen puolesta tärkeä askel kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämisessä ja hävittämisessä.
Vetoamme, että Suomi kantaa vastuun sotaa pakenevista kanssaihmisistä
Meidän on oltava tietoisia sotien inhimillisistä seurauksista. Sodan muistaminen mahdollistaa dialogin nykyhetken, menneen ja tulevan välillä. Muistaminen ja muistuttaminen ovat välttämättömiä, sillä jos tunnistamme yhteiskunnassa mekanismeja, jotka voivat johtaa sotaan ja sortoon, voimme myös estää sodan ja julmuuksien toteutumisen.
Sotien ja sotateollisuuden vuoksi pakolaisuus on kasvanut ja kasvaa räjähdysmäisesti. Sotaa pakenevat ihmiset etsivät turvaa ja uutta alkua elämälleen.
Vaadimme päätöksentekijöiltä ihmisyyttä kunnioittavaa politiikkaa: Sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä on autettava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Väkivallan vastustaminen, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon puolustaminen ovat yhteinen tehtävämme ja ne yhdistävät ihmisiä myös globaalisti.
Vetoamme, että entisen Sotamuseon käyttötarkoitus muutetaan Rauhankulttuurin taloksi
Ehdotamme, että Suomen hallitus antaisi kiinteistön rauhankulttuuritoimintaa edistäviin tarkoituksiin, kiinteistön nimeksi ehdotamme Rauhankulttuurin talo, Fredskulturhuset. Koska rauhankasvatuksen haasteet ovat mittavat ja monialaiset, rauhankulttuurin rakentuminen ja vakiinnuttaminen Suomessa edellyttää alan asiantuntijoiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyötä. Ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja nimeää työryhmän valmistelemaan rauhankulttuuri-kasvatustyön edistämisen suuntaviivat Rauhankulttuurin talossa.
Helsingissä 8.3.2022
Leena Eräsaari, yhteisösosiaalityön emerita professori
Lea Launokari, teatterin tuotantosihteeri, eläkkeellä
Marianne Laxén, hallitusneuvos, eläkkeellä
Marja-Leena Mikkola, kirjailija, suomentaja
Ulla-Maija Peltonen, dosentti, tietokirjailija
Raija-Leena Punamäki, psykologian emerita professori
Cay Sevón, valtiotieteiden tohtori
Riitta Wahlström, psykologi, ympäristökouluttaja
Rauhanryhmä2022 on yksityisistä tutkijoista, taiteilijoista ja eri alojen aktiivista naisista, äideistä ja isoäideistä muodostunut mittava joukko. Mukana olevilla naisilla on myös laajat yhteydet rauhanjärjestöihin Suomessa ja maailmalla (mm. Suomen Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, Sadankomitea, Aseistakieltäytyjät, Naiset Rauhan Puolesta ja Women’s International League for Peace and Freedom WILPF).
Yhteystiedot: Leena Eräsaari, [email protected]; 040 8367738
